Valtion omistaman erityisrahoitusyhtiö Finnveran seminaarissa Lahdessa puhuivat yhtiön toimitusjohtaja Markku Mäkinen ja Lahden aluekonttorin johtaja Reijo Järvinen. Esitelmiä kuuntelivat salin takaosassa myös kaksi kovaa jääkiekkomiestä, isä ja poika, Kalevi ja Teppo Numminen.

"Tultiin, kun tuo Reijo kutsui", sanoi Kalevi Numminen ja muisti heti toimittajalle mainita, että Lake Placidin olympiakisoissa 1980 hänen valmentamassaan maajoukkueessa oli peräti kuusi pelaajaa Kiekkoreippaasta: Piri Eloranta, Uma Hakulinen, Pile Koskinen, Eki Laine, Jamppa Mäkitalo ja Olli Saarinen.

Finnveran seminaarissa Nummiset olivat siksi, että heidän yrityksensä Montreal Sports Oy toimii Padasjoella ja on saanut tukea Finnveralta, ja koska Padasjoki on Päijät-Hämettä, se kuuluu Finnveran Lahden-konttorin alueeseen.

"Missä se Pile nykyisin on, mitä sille kuuluu", kysyi Kallu. - Hyvää varmasti, pudotti viime viikolla kiekon Pelicansin avausottelussa.

Kalevi Numminen oli 1960 perustamassa Montreal-mailatehdasta (Montreal-Urheilu Oy). Oli silloin vasta 20-vuotias. Sittemmin omistaja vaihtui, kun Jarmo Viikari osti Montrealin 1976, mutta nyt sen omistavat taas Nummiset eli Kalevin lapset Teppo, Teemu ja Kirsi. Kalevi Numminen itse toimii hallituksen jäsenenä.

Noin 60 työntekijällään yritys on Padasjoen toiseksi suurin työnantaja, vain kunnan palveluksessa on enemmän ihmisiä.

Yrityksen pääomistaja on Teppo Numminen, kova luu NHL:stä.

Hän kertoi, että mailanvalmistusteknologiassa on juuri nyt meneillään iso mullistus. Kun on siirrytty puu-lasikuitumailoista hiilikuitu-lasikuitumailoihin, on mailojen tasalaatuisuus saatu aivan uudelle tasolle.

"Kun aikaisemmin pelaaja tilasi itselleen sata mailaa, niin ensin piti jokainen maila testata ja kelpuuttaa pelattaviksi vain ne, jotka olivat tismalleen oikeanlaisia. Ei puusta koskaan voinut tehdä sataa mailaa niin yksi yhteen, että ne kaikki olisivat olleet passeleita. Nyt kun tilaa sata komposiittimailaa, niin ne ovat jokainen prikulleen oikeanlaisia", kertoi Teppo Numminen.

Eikä tämä ensimmäinen kerta, kun Montreal kulkee teknologian kärkiryhmässä. Jo 60-luvun alussa Kallu keksi, että vahvistetaan puulapa sen ympärille liimattavalla lasikuidulla.

Iso asia on myös mailan keventyminen. Kun puumaila painaa 700 grammaa, painaa komposiittimaila 500 grammaa. Maalivahdinmaila vastaavasti: 1100 g, 750 g.

Mailojen lisäksi Padasjoella tehdään muitakin jääkiekkovarusteita.

Varsinkin molarin komposiittimaila on nyt hitti. Montrealin sellaisella pelaa mm. Miikka Kiprusoff.

Montreal Sports Oy:n tuotannosta menee vientiin 70 prosenttia.

Eivät tiedä kiekkomiljonäärit maailmalla, että näitä mailoja tehdään jossakin kaukana paikkakunnalla, joka pysyy hengissä valtion kunnille jakaman köyhäinavun turvin.

Välillä kuunneltiin teollisuusneuvos Reino Rajamäkeä, joka seminaarissa kertoi Stalassa maaliskuussa tehdystä sukupolvenvaihdoksesta.

Kun on kolme tytärtä, piti firma pilkkoa kolmeen osaan, jokaiselle osansa.

"Mutta kun teette tällaisia siirtoja, älkää jättäkö itseänne puille paljaille, ette te lapsiltanne koskaan rahoja takaisin saa", neuvoi Rajamäki paikalla olleita yrittäjiä.

Kun Rajamäki 1972 lähti Upolta ja perusti Stalan, oli Upon Pallo jo pudonnut jääkiekon mestaruussarjasta. Juha Mietokin hiihti vielä Järvisen puusuksilla, ja turpiin alkoi tulla.

"Suksista tämä alkoi", sanoi Kalevi Numminen puhuessaan uuden materiaaliteknologian tulosta urheiluun.

"Ensimmäisenä olivat liikkeellä murtomaasuksien tekijät, sen jälkeen tulivat laskettelusukset ja tennismailat ja vasta sitten jääurheiluvälineet."

"Kyllä tämä jääkiekkomailan osalta on nyt sellainen tilanne, että on menossa jääkiekkomailan historian suurin mullistus. Padasjoellakin on koko tuotantokoneisto panemaan uusiksi."

Illalla Lahden jäähallissa keskusteltiin nastolalaisen Rakennuskone Soramo Oy:n Pertti Soramon kanssa sukupolvenvaihdoksista ja pantiin toisessa erässä merkille, että yksi komposiittimaila katkesi varresta.

Rajamäki on ollut lahtelaisessa elinkeinoelämässä näkyvä hahmo pitkään. Eikä häivy kuvioista, vaikka sukupolvenvaihdos nyt onkin valmis.

Ehkä aikaa vain jää enemmän filosofialle. Tähänastisia suosikkeja ovat olleet mm. Aristoteles ja Timo Airaksinen.

Johtamistaitoa Rajamäki on oppinut myös keisari Marcus Aureliuksen kautta. Keisari sanoi toissa vuosituhannen alussa, että hän aina kuunteli kaikkia, mutta sen jälkeen teki päätökset itse. Raimo Summanen on samalla kannalla, paitsi ettei kaikkia kannata kuunnella.

Kalevi Numminen puolestaan on pannut muut kuuntelemaan ja oppimaan. Kun hän 1960-luvun lopulla päätti pelaajauransa ja teki mailoja, syntyi päässä innovaatio, joka myös toteutettiin: Montreal-Urheilu Oy vuokrasi Tapparalta sen kaikki pelaajaoikeudet ja sarjapaikan. Pelaajat saivat palkkansa Nummisen firmalta, missä he palkkakirjanpidon mukaan toimivat tuotekehittelijöinä.

Näin oltiin Tapparassa siirrytty puoliammattilaisuuteen.

Numminen itse valmensi joukkuetta ja sai konsulttiapua Tapani Ilkalta ja Antti Lanamäeltä.

Maajoukkuetta Numminen valmensi 1973-74 ja 1977-82. MM-kotikisoissa 1982 kakkosvalmentajana oli Kari Mäkinen, joka valmensi Reipasta liigassa vajaan vuoden 1973-74.

Kalevi Numminen saavutti Tapparassa sekä pelaajana että valmentajana kolme kultaa, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Numminen on Suomen Jääkiekkoleijona nro 44.

Yritysmaailman numeroimaton leijona Rajamäki sanoi, että yrittämisessä on oltava realisti. Tunteella yrittäminen ja johtaminen ei pitkälle vie.

Jääkiekkoteollisuuden globalisaatiossa ollaan tällä hetkellä siinä realismin pisteessä, että Montreal Padasjoella on ainoa suomalaisomistuksessa oleva komposiittimailojen tekijä. Forssassa toimivan Kohon omistaa Reebok ja Bauer-mailoja Forssassa tekee Nike.

Finnveran seminaarissa Stalan sukupolvenvaihdoksesta puhui myös Stalatube Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Nummi, joka on Reiskan yhden tyttären vävy.

Rajamäki sanoi, että kyllä yrittäjän aina pitää ajatella myös sitä, että yrittämisellä voi rikastua - "eikä tuota Jukkaakaan luultavasti muu tässä isossa souvissa harmita kuin se, että hän ei ole voinut mennä naimisiin kaikkien kolmen tyttäreni kanssa".